• Kartanokierros
• Ratsugalleria
• Kasvatus
• Toiminta
• Foorumi

UBURN ESTATE

tallialueen kartta

Tarhausjärjestys

PÄIVITETTY VIIMEKSI 18.5.2023

Jokaisen tarhan etuosa on hiekkaa, takaosa nurmea ja tarhat on huolel­lisesti salaojitettu. Lue tarkemmin esittelystä. Yksityisten loimitus­ohjeet löydät täältä.

Laidunryhmät kesä 2023 Laidun 1. Järvilaidun    Eela, Rilla, Hani, Raili, Lempi, Hestia & varsa Laidun 2. Pohjoislaidun    Kami, Vila, Ankka, Armi, Effi, Mina & Ginny Laidun 3. Metsälaidun    Leevi, Unto, Pontus & Kärppä Laidun 4. Peltolaidun    Haiku, Zenzi, Zelia, Mara, Ditte, Gina & Soma Uusi peltolaidun tarhojen 2–4 takana, tien toisella puolella. Lohkottu heinäpellosta, kaksi isoa katosta. AJANKOHTAISTA! Laidunkausi aloitetaan puolipäiväisellä laiduntamisella toukokuussa. Hevoset viedään aamulla tarhaan ja päiväheinien sijasta loppupäiväksi laitumelle. Totuttelua vihreään jatketaan pari viikkoa / kelien mukaan.

Tarhojen mitoitukset:
Tarhat 1 ja 5–7 sopivat 3–4 hevoselle
Tarhat 2–4 on tarkoitettu tammalaumoille, sopivat noin 6 hevoselle (+ mahd. maitovarsat)
Oritarhat 8–15 sopivat 1–2 hevoselle, lankkuaidan lisänä sähkölangat
Laitumet maksimissaan 8 hevoselle; suojaa sekä katoksista että puustosta, vedet täytetään päivittäin

Kartanon maiden kartta

Yllä oleva laajempi kartta­kuva kuvaa suunnil­leen Sokkien omistaman maan laajuuden. Ylhäällä (pohjoinen) maasto jatkuu metsäisenä (kunnan omistamaa), kunnes saavutaan Kaajapurojen tallille. Myös vasemmalla (lännessä) on metsää ja huikeat mahdol­lisuudet pitkiin­kin maasto­retkiin. Lähi­metsiköissä kartanon mailla kulkee eri­kokoisia polkuja, joita on helppo hyödyntää esimerkiksi alku- ja loppu­käynteihin. Lähi­metsiä, ratsastus­puistoa ja mökki- ja laidun­ympäristön polkuja hyödynnetään kenttä­kilpailuita järjestäessä. Kuvassa vas. ylhäällä on vain vasta­päivään kierrettävä mäkinen metsä­reitti, jolla on vakituisesti erilaisia maasto­esteitä. Mäkisyyden vuoksi reitti on haastava eivätkä esteet ole kaikkein pienimpiä tai helpoimpia, mutta ne voi kiertää, jos kaipaa mäkistä maasto­jumppaa. Kulku­suuntaa tulee noudattaa turvallisuus­syistä. Pienempiä, helppoja maasto­esteitä löytyy mainitun metsä­este­lenkin ja ratsastus­puiston välisestä maastosta.

Vasta 2020 umpeen­kasvamiselta pelastettu, kartanon alku­peräinen ratsastus­puisto on saanut istutuksena takaisin ja hiekka­polut on kunnostettu pohjia myöten. Tallilaiset saavat ratsastaa ja lenkkeillä alueella vapaasti, mutta muutoin alue on aidattu ja julistettu "yksityis­alueeksi". Puistossa on risteileviä polkuja, uitto­rantaa ja pieni lutakko, jonka yli menee silta. Ratsatus­puiston itä­puolella kulkee vajaan kilo­metrin mittainen laukka­suora, jota saa ratsastaa kumpaankin suuntaan (ei käyntiä, oikean­puoleinen liikenne!). Ratsastus­puiston ulko­puolellakin kulkee reittejä (portteja on neljä), ja puiston etelä­puolella polku ylittää lammen ja Kalla­järven yhdistävän kapeikon. Hevoset joutuvat kahlaamaan kohdassa pääosin aina, mutta toki veden­pinta vaihtelee vuoden­aikojen mukaan. Ratsastus­puiston alueen lisäksi myös siskosten omistaman mökin yhteyteen on tehty hevosten uittoranta. Kartassa alhaalla (etelässä) Kalla­järvi laajenee. Järven­ranta on lännessä metsäistä ja mäkistä, kun taas etenkin etelä­rannalla (vasta­rannalla Sokkien mökistä katsoen) on huomattavasti mökki­asutusta sekä hulppeita ranta­huviloita. Järven länsi­rannalla sijaitsee kaupungin yleinen uima­ranta.

Kallan kylä­keskusta on kartassa oikealla (idässä/ tarkemmin kaakossa), ylhäällä oikealla on tilalle kuuluvia heinä­peltoja, joilla saa ratsastaa syksyllä sänki­pelto­aikaan (kuivana!) sekä talvella, jos lunta riittää. Kastanjantie on ainoa auto­reitti keskustaan, mutta maastol­lisesti välissä on myös raviradan omistukseen kuuluvia harjoitus­polkuja, jotka on tarkoitettu vain hevosille. Niillä saa liikkua vain ratsain, kulku oikeassa reunassa (eli saa ratsastaa kumpaankin suuntaan). Hyvin huollettujen harjoitus­polkujen ja hiitti­suoran lisäksi myös Kallan raviradan kentille pääsee ratsastamaan, sillä vihdoinkin kesällä 2021 Sokat tekivät sovun ravi­radan omistaja­tahojen kanssa. Aiemmin sukset olivat pahasti ristissä, sillä isällä oli eläessään paljon vaikutus­valtaa Kallan ravi­piireissä ja väli­rikon seurauksena auburnilaiset eivät pitkään päässeet hyödyntämään läheisen ravi­radan mahdollisuuksia.